maanantai 24. lokakuuta 2016

zero

Paljon sanottavaa,
mutta vähän uskallusta.

Tiedän mitä haluaisin kirjoittaa,
mutta sormet lipuvat tietokoneeni näppäimistöllä väärille kirjaimille.

Kuitenkin kirjoitan, koska noh.
Kirjoittaminen tuntuu itsessään jo hyvältä.

Pitelen sormiani näppäinten päällä.
Tietyt kirjaimet,
 muodostavat tiettyjä sanoja mieleeni.
Kosketan vain hennosti hipaisten kiellettyjä kirjaimia,
ja palaan taas tähän lauseeseen.

Kirjoitan kirjoitan kirjoitan.


~


Ihminen on niin kovin pieni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen sana merkkaa, joten kiitos jos uhraat ajatuksiasi minuun♥
luen myös kommentit ennen julkaisemista :)